Remontoitavan omakotitalon sähköistys vaatii toimivan sähkösuunnitelman, jotta remontti ei pysähdy kesken ja seiniin ei jää sotkua avattavaksi uudelleen. Hyvä sähkösuunnitelma remontoitavaan omakotitaloon kertoo, mihin pistorasiat, kytkimet ja valaisimet tulevat, miten sähkökeskus jaetaan ryhmiin ja riittääkö talon liittymä uusille laitteille. Kun suunnitelma on tehty ennen ensimmäistäkään seinän avaamista, urakoitsijoiden tarjoukset ovat vertailukelpoisia ja lisätöiden lasku pysyy kurissa.
Tämä artikkeli on suunnattu omakotitalon omistajalle, joka on aloittamassa keittiö-, kylpyhuone- tai laajempaa peruskorjausta. Lukija saa selkeän kuvan siitä, mitä suunnitelmaan kuuluu, mitä se maksaa ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Mitä sähkösuunnitelma remontoitavaan omakotitaloon sisältää
Suunnitelma ei ole yksi piirustus vaan kokonaisuus. Sähkösuunnittelija tuottaa sen tyypillisesti kolmessa osassa: tasopiirustukset, keskuskaaviot ja kirjallinen selostus.
Tasopiirustukset näyttävät pohjakuvaan merkittynä jokaisen pistorasian, kytkimen, valaisinpisteen, liesirasian ja datarasian. Piirustukseen merkitään myös asennuskorkeudet, esimerkiksi keittiön työtasopistorasiat noin 1100-1200 mm lattiasta ja kylpyhuoneen peilikaapin syöttö.
Keskuskaavio eli pääkaavio ja ryhmäkaavio kertovat, mitä kukin sulakeryhmä syöttää, millä kaapelilla ja minkä kokoisella johdonsuojakatkaisijalla. Kaavioon merkitään myös vikavirtasuojien jako. Tämä on asiakirja, jota huoltava sähköasentaja käyttää vielä 20-30 vuoden päästä.
Selostus ja mitoitus kattaa liittymän koon, pääsulakkeet, kuormituslaskelman, maadoituksen ja mahdolliset erikoiskohteet, kuten saunan kiukaan, ilmalämpöpumpun tai sähköauton latausaseman.
Lähtötilanteen kartoitus ennen piirtämistä
Kokenut suunnittelija aloittaa käymällä talossa, ei avaamalla piirustusohjelmaa. Vanhassa talossa paperilla olevat kuvat ja todellisuus eroavat lähes aina toisistaan.
Kartoituksessa selvitetään keskuksen kunto ja tyyppi, kaapeloinnin ikä, suojajohtimien olemassaolo ja maadoituksen tila. 1960-1970-luvun omakotitaloissa vastaan tulee usein tulppasulakekeskus, jossa ei ole yhtään vikavirtasuojaa. Osassa ryhmistä voi puuttua suojajohdin kokonaan. Lisätietoa vanhojen asennusten arvioinnista löytyy artikkelista sähköasennusten iästä ja käyttöiästä.
Tyypillinen tilanne on 1970-luvun omakotitalo Kuopion tai Jyväskylän seudulla, jossa remontoidaan keittiö. Omistaja pyytää aluksi ”vain muutamaa lisäpistorasiaa”. Kartoituksessa käy ilmi, että keittiö, olohuone ja makuuhuone ovat samassa 10 A ryhmässä ja keskuksessa ei ole tilaa uusille ryhmille. Ilman suunnitelmaa sama asia selviäisi vasta, kun kaapit ovat jo seinällä.
Sähkökeskus, ryhmitys ja liittymän riittävyys
Remontin suurin yksittäinen kysymys on usein, voiko vanhaa keskusta laajentaa vai pitääkö se uusia. Moderni ryhmäkeskus, esimerkiksi Hager, ABB tai Schneider Electric, mahdollistaa vikavirtasuojien ryhmittelyn niin, että yksi vika ei pimennä koko taloa. Pääkeskuksen uusiminen maksaa omakotitalossa tavallisesti 1500-4000 € laajuudesta riippuen. Aiheesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa sähköpääkeskuksen uusimisesta.
Kuormituslaskelma kertoo, riittääkö nykyinen liittymä. Tavallinen omakotitalo pärjää 3×25 A pääsulakkeilla, mutta kun sama remontti tuo induktiolieden, 9 kW kiukaan, ilmalämpöpumpun ja 11 kW latausaseman, raja tulee vastaan. Kuormanhallinnalla latausaseman teho voidaan rajoittaa automaattisesti, jolloin liittymän kasvattamiselta 3×35 A:han voi usein välttyä. Tämä on asia, joka kannattaa ratkaista paperilla eikä vasta sulakkeiden palaessa.
Nykyinen SFS 6000 -standardi edellyttää 30 mA vikavirtasuojausta asuntojen pistorasia- ja valaistusryhmille. Vanhoja ryhmiä ei tarvitse automaattisesti päivittää, mutta jokainen remontin yhteydessä uusittava tai lisättävä ryhmä on tehtävä nykymääräysten mukaan.
Yleinen myytti: sähköasentaja suunnittelee paikan päällä
Moni olettaa, että pienessä tai keskikokoisessa remontissa erillinen suunnitelma on turha, koska asentaja ”kyllä tietää”. Asentaja tietää, miten asennus tehdään oikein, mutta hän ei tiedä, mihin aiot sijoittaa sohvan, kirjoituspöydän tai televisiotason.
Ilman suunnitelmaa pistorasiat päätyvät helposti tasaisin välein seinille sen mukaan, mikä on asentamisen kannalta helpointa. Lopputuloksena jatkojohtoja kulkee lattialla jo ensimmäisenä iltana. Toinen ongelma on tarjousten vertailu: jos kolme urakoitsijaa hinnoittelee kukin oman tulkintansa työstä, hintoja ei voi verrata.
Poikkeus on olemassa. Yksittäisen ryhmän lisäämiseen tai saunan kiukaan vaihtoon riittää usein urakoitsijan tekemä luonnos ja päivitetty ryhmäkaavio. Laajemmassa peruskorjauksessa ja aina, kun rakennusvalvonta edellyttää lupaa, kunnollinen suunnitelma on käytännössä välttämätön.
Mitä suunnitelma maksaa ja kuka sen tekee
Sähkösuunnittelija laskuttaa yleensä 70-110 €/h tai kiinteän hinnan. Omakotitalon osaremontin sähkösuunnitelma maksaa tyypillisesti 400-1000 €, koko talon peruskorjauksen suunnitelma 1000-2500 €. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella hinnat ovat yleensä haarukan yläpäässä.
Monet sähköurakointiliikkeet tekevät suunnitelman itse osana urakkaa. Se on toimiva malli, mutta silloin suunnitelma kannattaa tilata erillisenä tuotteena, jolla on oma hinta. Näin se jää omistajalle ja sitä voi käyttää muidenkin urakoitsijoiden kilpailutuksessa. Kokonaisuuden hinnanmuodostusta käsitellään artikkelissa sähköremontin kustannuksista.
Yleisimmät virheet sähkösuunnittelussa remontin yhteydessä
Samat virheet toistuvat remontista toiseen. Kolme yleisintä:
Tulevaisuuden tarpeita ei huomioida. Tyhjä putki tai varaus latausasemalle, aurinkopaneelien invertterille tai ulkovalaistukselle maksaa remontin aikana muutaman kympin. Jälkikäteen samaan työhön kuluu helposti 500-1500 €.
Heikkovirta unohdetaan. Langaton verkko ei kulje hyvin betonin ja tiilen läpi. Cat6-kaapelointi olohuoneeseen, työhuoneeseen ja tukiasemalle kattoon on edullinen lisä, kun seinät ovat auki.
Kytkimet suunnitellaan oven väärälle puolelle. Tämä kuulostaa pieneltä, mutta oven aukeamissuunta muuttuu remontissa yllättävän usein. Kun kytkin päätyy oven taakse, sen siirtäminen jälkikäteen tarkoittaa uutta rasiaa ja seinän paikkausta.
UKK
Tarvitseeko omakotitalon remonttiin aina sähkösuunnitelman?
Laki ei vaadi erillistä suunnitelmaa jokaiseen pieneen muutostyöhön, mutta työn saa tehdä vain rekisteröity sähköurakoitsija ja muutokset on dokumentoitava. Laajemmassa remontissa ja luvanvaraisissa hankkeissa suunnitelma on käytännössä välttämätön.
Kuinka kauan sähkösuunnitelman tekeminen kestää?
Osaremontin suunnitelma valmistuu yleensä 1-2 viikossa kartoituskäynnistä. Koko talon peruskorjauksessa aikaa kannattaa varata 2-4 viikkoa, erityisesti jos liittymän muutoksista pitää neuvotella verkkoyhtiön kanssa.
Voiko vanhat sähköpiirustukset hyödyntää?
Kyllä, ne nopeuttavat kartoitusta. Ne harvoin vastaavat kuitenkaan todellisuutta, koska vuosikymmenten aikana tehtyjä muutoksia ei ole merkitty niihin, joten suunnittelija tarkistaa tilanteen aina paikan päällä.
Suunnitelma ensin, seinät auki vasta sitten
Hyvä sähkösuunnitelma maksaa yleensä alle 5 % remontin sähkötöiden kokonaishinnasta, ja se säästää moninkertaisesti lisätöissä ja jälkikäteen tehtävissä korjauksissa. Käy pohjapiirustus läpi huone kerrallaan ja mieti kalusteiden paikat, ennen kuin suunnittelija tulee käymään. Pyydä lopuksi suunnitelma ja päivitetyt kaaviot sähköisessä muodossa, jotta ne löytyvät vielä seuraavassakin remontissa.