Sähkösuunnittelu uudisrakennukseen kannattaa aloittaa jo tonttivaiheessa, sillä jälkikäteen tehtävät muutokset maksavat moninkertaisesti verrattuna alkuperäiseen suunnitteluun. Moni rakentaja keskittyy pohjaratkaisuun ja pintamateriaaleihin, ja sähkösuunnitelma jää viime metreille – silloin lopputulos on usein kompromissi, jossa pistorasiat ja valaisimet sijoitellaan sinne minne ehditään, ei sinne minne olisi järkevintä.
Hyvin tehty sähkösuunnitelma vaikuttaa asumismukavuuteen vuosikymmeniksi eteenpäin. Se määrittää, mihin kalusteet voi sijoittaa ilman jatkojohtoja, kuinka helposti kodin voi myöhemmin muuttaa älykodiksi ja kuinka paljon energiaa lämmitys ja valaistus kuluttavat.
Miksi sähkösuunnittelu kannattaa tehdä ajoissa
Sähkösuunnitelma laaditaan tyypillisesti samaan aikaan LVI-suunnitelman kanssa, kun pohjaratkaisu on jo lukittu mutta rakentaminen ei ole vielä alkanut. Tässä vaiheessa muutokset ovat vielä halpoja: piirretty pistorasia siirtyy suunnitelmassa ilmaiseksi, mutta valettuun lattiaan tai valmiiseen seinään asennettu putkitus vaatii purkutyötä.
Käytännön esimerkki havainnollistaa asian hyvin. Jos keittiön saarekkeeseen ei ole suunniteltu lattiavetoa pistorasialle, sen lisääminen valmiin betonilattian jälkeen tarkoittaa pintavetoa tai kalliita piikkaustöitä. Sama koskee esimerkiksi makuuhuoneen kattovaloa, jos kattoon ei ole jätetty asennusrasiaa oikeaan kohtaan.
Sähkökeskuksen mitoitus ja sijoitus
Sähköpääkeskus ja ryhmäkeskukset kannattaa mitoittaa reilusti yli nykytarpeen. Tyypillisessä omakotitalossa pääsulakekoko on nykyisin 3x25A tai 3x35A, mutta jos talossa on tulossa sähköauton latausasema, ilmalämpöpumppu, sauna ja mahdollisesti aurinkopaneelijärjestelmä, kannattaa harkita suurempaa liittymää yhdessä verkkoyhtiön kanssa jo tässä vaiheessa.
Ryhmäkeskuksessa on hyvä varata tyhjiä lähtöjä tuleville tarpeille – esimerkiksi kolmesta viiteen varalähtöä on järkevä minimi. Keskuksen sijoituspaikka kannattaa valita niin, että sinne on helppo päästä käsiksi myös huoltotöissä, eikä se ole esimerkiksi vaatehuoneen perällä laatikoiden takana. Lisätietoa keskuksen uusimistarpeista ja mitoitusperiaatteista löytyy artikkelista sähköpääkeskuksen uusimisesta, vaikka kyseessä olisikin uudisrakennus – samat mitoitusperiaatteet pätevät.
Pistorasioiden ja kytkimien sijoittelu huonekohtaisesti
Yleisin virhe uudisrakentajien sähkösuunnitelmissa on liian vähäinen pistorasioiden määrä. Nykyaikaisessa kodissa laitteita on huomattavasti enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, ja jälkikäteen lisääminen tarkoittaa aina pintavetoa.
Olohuone: vähintään yksi pistorasiaryhmä jokaista seinää kohden, television taakse oma ryhmä sekä erillinen piste mediakeskukselle.
Keittiö: työtason yläpuolelle tiheästi pistorasioita (noin 60 cm välein), erilliset ryhmät jääkaapille, liedelle, astianpesukoneelle ja mikroaaltouunille sekä saarekkeeseen oma pistorasia, jos saareke on suunnitelmissa.
Makuuhuoneet: pistorasiat sängyn molemmin puolin, ei vain toisella puolella.
Eteinen ja ulko-ovi: pistorasia imurille tai sähköpyörän lataukseen sekä ulkovalaisimen kytkin helposti saavutettavalla korkeudella.
Piha ja terassi: säänkestäviä ulkopistorasioita, joissa on roiskevesisuojaus, sekä valmius ulkovalaistukselle. Ulkovalaisimien IP-luokituksista ja oikeasta asennustavasta kerrotaan tarkemmin artikkelissa ulkovalaisimen valinnasta.
Valaistussuunnittelu osana sähkösuunnitelmaa
Valaistus jää usein sähkösuunnittelun heikoimmaksi lenkiksi, vaikka se vaikuttaa arkeen enemmän kuin moni muu ratkaisu. Toimiva valaistus rakentuu kolmesta kerroksesta: yleisvalosta, kohdevalosta ja tunnelmavalosta. Jos suunnitelmassa on vain yksi kattovalaisin keskellä huonetta, lopputulos on tasapaksu eikä tue erilaisia käyttötilanteita.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi keittiön työtasolle suunnitellaan erillinen työvalo, olohuoneeseen useampi himmennettävä valopiste ja makuuhuoneeseen pehmeämpi valaistus lukuvaloineen. Kytkimien sijoittelu kannattaa miettiä liikkumisreittien mukaan – valo pitäisi pystyä sytyttämään ja sammuttamaan huoneeseen tullessa ja sieltä poistuessa, mikä tarkoittaa usein kaksi- tai vaihtokytkentää. Aiheesta on kirjoitettu laajemmin artikkelissa kodin valaistussuunnittelusta.
Tulevaisuuden varaukset – älykoti, sähköauto ja aurinkosähkö
Yksi yleinen virhe on ajatella sähkösuunnittelua vain nykyhetken tarpeiden mukaan. Vaikka sähköautoa tai aurinkopaneeleita ei olisi tulossa heti, kannattaa niille jättää valmius jo rakennusvaiheessa – esimerkiksi tyhjä putkitus autotallista sähkökeskukselle ja riittävä varakapasiteetti keskuksessa.
Sähköauton latauspisteen mitoitus kannattaa miettiä etukäteen, sillä 11 kW:n lataus vaatii huomattavasti enemmän kapasiteettia kuin peruspistorasialataus. Aiheesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa sähköauton kotilatausaseman valinnasta.
Älykotiratkaisuja varten kannattaa vetää ylimääräisiä data- ja ohjauskaapeleita seiniin jo rakennusvaiheessa, vaikka järjestelmää ei heti otettaisi käyttöön. Kaapelointi on halpaa tehdä silloin kun seinät ovat vielä auki, mutta jälkikäteen vedettynä työ on moninkertaisesti kalliimpaa.
Yleinen myytti: ”Standardimitoitus riittää kaikkiin taloihin”
Monet uskovat, että rakennusmääräysten minimivaatimukset riittävät hyvään sähkösuunnitelmaan. Todellisuudessa määräykset asettavat vain vähimmäistason sähköturvallisuudelle, eivät käytännöllisyydelle. Esimerkiksi vikavirtasuojien osalta on pakko täyttää tietyt vaatimukset, mutta niiden ryhmittely vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon kotia pimenee yhden vikavirtasuojan laueitessa. Järkevä ryhmittely – esimerkiksi niin, ettei koko yläkerta ole samalla vikavirtasuojalla – on suunnittelupäätös, ei pakollinen minimi. Vikavirtasuojien toiminnasta ja merkityksestä kerrotaan lisää artikkelissa vikavirtasuojakytkimen toiminnasta.
UKK
Milloin sähkösuunnitelma pitää olla valmis rakennusprojektissa?
Sähkösuunnitelma kannattaa laatia LVI-suunnitelman kanssa samanaikaisesti, ennen runkovaihetta. Näin sähköputkitukset ja rasiat saadaan sijoitettua oikein ennen kuin seinät ja lattiat valmistuvat, mikä säästää merkittävästi jälkikäteen tehtäviin muutoksiin kuluvaa aikaa ja rahaa.
Kuka saa laatia sähkösuunnitelman uudisrakennukseen?
Sähkösuunnitelman laatii yleensä sähkösuunnittelija tai kokenut sähköurakoitsija, jolla on riittävä pätevyys. Itse suunnitelmaa voi hahmotella yhdessä ammattilaisen kanssa, mutta lopullisen suunnitelman ja sähkötöiden toteutuksen tulee täyttää sähköturvallisuusmääräykset.
Kannattaako sähkösuunnitelmaan varata ylimääräistä kapasiteettia?
Kyllä. Pääkeskuksen ja ryhmäkeskuksen mitoittaminen hieman yli nykytarpeen on edullista rakennusvaiheessa, mutta kallista jälkikäteen. Tämä koskee erityisesti taloja, joihin on tulossa myöhemmin sähköauton latausasema, lisälämmitysjärjestelmä tai aurinkosähköjärjestelmä.
Yhteenveto
Sähkösuunnittelu uudisrakennukseen kannattaa nähdä investointina, joka maksaa itsensä takaisin arjen sujuvuutena ja säästyneinä muutostöinä. Kun pistorasiat, valaistus ja keskuksen mitoitus mietitään huolella etukäteen – ja tulevaisuuden tarpeet, kuten sähköauton lataus ja älykoti, huomioidaan jo putkitusvaiheessa – lopputulos palvelee asukkaita vuosikymmeniä ilman kalliita jälkiasennuksia. Pätevän sähköurakoitsijan valinta on tässä yhtä tärkeää kuin itse suunnitelma, sillä toteutuksen laatu ratkaisee lopulta sen, toimiiko suunnitelma käytännössä. Urakoitsijan valintaan liittyvistä tarkistuskohdista voi lukea lisää artikkelista sähköurakoitsijan valinnasta.
