Kun asunto-osakkeen omistaja haluaa lisää pistorasioita keittiöön, latauspisteen autopaikalle tai uuden sulaketaulun, ensimmäinen kysymys on, kenen asia sähkötyö taloyhtiössä oikeastaan on. Vastaus ei aina ole se, jota osakas odottaa. Tämä artikkeli käy läpi, miten vastuu jakautuu asunto-osakeyhtiölain mukaan, kuka päättää töistä ja kuka maksaa laskun. Kun asiat on selvitetty etukäteen, remontti ei jää kesken isännöitsijän kieltoon eikä kenellekään tule yllätyslaskuja.
Sähkötyö taloyhtiössä – mitä laki sanoo vastuunjaosta
Asunto-osakeyhtiölain 4. luvun 2 § on koko asian perusta. Yhtiö vastaa rakennuksen rakenteista ja yhteisistä järjestelmistä, ja näihin kuuluu nimenomaisesti myös sähköjärjestelmä. Osakas vastaa huoneiston sisäosista, kuten pintamateriaaleista, kalusteista ja omista laitteistaan.
Käytännössä raja tulkitaan yleensä Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukon mukaan. Sen mukaan yhtiölle kuuluvat nousujohdot, huoneistokohtainen ryhmäkeskus, kiinteät johdot ja alkuperäiset pistorasiat ja kytkimet. Osakkaalle kuuluvat lamput, liesi, astianpesukone ja muut kodinkoneet sekä kaikki, mitä osakas tai aiempi omistaja on itse asennuttanut.
Tähän liittyy tärkeä poikkeus. Yhtiöjärjestys voi määrätä vastuunjaosta toisin, joten ammattilainen tarkistaa aina ensin yhtiöjärjestyksen eikä luota pelkkään yleistaulukkoon. Varsinkin 1960–70-lukujen yhtiöissä järjestystä on joskus päivitetty tavalla, joka siirtää vastuuta osakkaille.
Kuka päättää: hallitus, yhtiökokous vai osakas
Päätösvalta riippuu siitä, kenen vastuulle työ kuuluu ja kuinka suuresta asiasta on kyse. Tavallisista korjauksista, kuten viallisen pistorasian vaihdosta tai rikkoutuneen porraskäytävän valaisimen uusimisesta, päättää hallitus tai isännöitsijä. Suuremmista hankkeista päättää yhtiökokous. Tällaisia ovat esimerkiksi koko talon sähköjen saneeraus, uusi pääkeskus tai latausinfra kaikille autopaikoille.
Kun osakas haluaa tehdä muutoksia omassa huoneistossaan, hän ei tarvitse yhtiön lupaa, vaan kirjallisen muutostyöilmoituksen ennen töiden aloittamista (AOYL 5. luku). Yhtiö voi asettaa työlle ehtoja, esimerkiksi vaatia Tukesin rekisteriin merkityn urakoitsijan tai määrätä kaapelireitin. Yhtiö voi myös kieltää työn, jos siitä olisi haittaa yhtiölle tai muille osakkaille.
Muutostyön valvonnasta aiheutuvat kulut, esimerkiksi valvojan 150–400 euron laskun, yhtiö voi periä osakkaalta. Monessa Helsingin ja Tampereen yhtiössä valvontamaksu on kirjattu isännöitsijätoimiston hinnastoon valmiiksi.
Kuka maksaa – tyypilliset tilanteet käytännössä
Nyrkkisääntö on tämä: se maksaa, jonka vastuulle työ kuuluu tai joka työtä haluaa. Jos yhtiön vastuulla oleva sähköjärjestelmä vikaantuu, yhtiö korjaa sen omalla kustannuksellaan. Jos osakas haluaa enemmän kuin alkuperäinen taso tarjoaa, hän maksaa itse.
Otetaan tavallinen esimerkki. 1970-luvun kerrostalossa Tampereella osakas uusii keittiön ja haluaa induktiotason sekä kuusi uutta pistorasiaa. Huoneiston syöttö riittää, mutta alkuperäinen tulppasulakekeskus ei. Keskuksen vaihto johdonsuojakatkaisijoihin ja vikavirtasuojaan maksaa tyypillisesti 800–1 500 euroa ja pistorasioiden lisäys 80–150 euroa kappaleelta. Koko lasku menee osakkaalle, koska tason nosto palvelee hänen omaa remonttiaan.
Tilanne muuttuu, jos yhtiö on juuri päättänyt linjasaneerauksesta, jossa kaikki huoneistokeskukset uusitaan. Silloin osakas maksaa vain omat lisätoiveensa, ja keskuksen vaihto kuuluu yhtiölle. Ajoitus ratkaisee paljon. Kokenut isännöitsijä kertoo pitkän tähtäimen suunnitelmasta (PTS) jo muutostyöilmoitukseen vastatessaan.
Latauspisteet ja muut yhteiset hankkeet
Sähköauton latauspisteet ovat yleisin syy, miksi sähköasiat nousevat yhtiökokouksen asialistalle. Yhtiökokous päättää yhteisestä infrasta, kuten keskuksen laajennuksesta, kaapeloinnista ja kuormanhallinnasta, tavallisella enemmistöllä, jos kustannukset eivät ole osakkaille kohtuuttomia.
Yleinen malli on, että yhtiö maksaa perusinfran ja jokainen latauspistettä haluava osakas maksaa oman laitteensa, esimerkiksi 11 kW:n Zaptecin tai Easeen seinälaitteen, jonka hinta asennettuna on noin 1 200–2 000 €. Kulutus laskutetaan erikseen tai kuukausimaksuna, joka on tyypillisesti 10–30 € kuukaudessa. Laitevalinnoista ja mitoituksesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa sähköauton kotilatausaseman valinnasta ja mitoituksesta.
Pienessä rivitaloyhtiössä vaikkapa Pohjois-Suomessa lämmitystolppien muuttaminen latauspisteiksi voi olla edullisempaa kuin kokonaan uusi järjestelmä. Pelkkä tolpan vaihto ei kuitenkaan riitä, jos syöttökaapeli on 1980-luvun alumiinia. Kuntoarvio kannattaa teettää ennen päätöstä.
Yleisimmät virheet sähkötöiden tilaamisessa
Ensimmäinen virhe on aloittaa työ ilman muutostyöilmoitusta. Jos asentaja on jo kaapeloinut kantavaan seinään ennen kuin hallitus on nähnyt suunnitelman, yhtiö voi vaatia palauttamaan rakenteen ennalleen osakkaan kustannuksella.
Toinen virhe on tilata työ taholta, jolla ei ole oikeutta tehdä sähköasennuksia. Sähkötyöt saa tehdä vain Tukesin rekisteriin merkitty sähköurakoitsija, ja isännöitsijä pyytää usein rekisteritiedot jo ilmoituksen yhteydessä. Kun tarjouksia pyydetään useammalta yritykseltä, niistä saa vertailukelpoisia. Ohjeita löytyy artikkelista sähköurakoinnin kilpailuttamisesta.
Kolmas virhe on unohtaa dokumentointi. Kun työ valmistuu, osakkaan pitää toimittaa yhtiölle käyttöönottotarkastuksen pöytäkirja ja päivitetyt piirustukset. Ilman niitä seuraava asentaja ei tiedä, mitä seinän sisällä on, ja myyntivaiheessa ostaja kysyy samaa. Lue lisää aiheesta sähköasennusten dokumentoinnista.
Myytti: ”Sähköt kuuluvat yhtiölle, joten yhtiö korjaa kaiken”
Moni osakas uskoo, että kaikki seinän sisällä oleva on automaattisesti yhtiön vastuulla. Näin ei ole. Osakkaan tai aiemman omistajan tekemät sähkömuutokset jäävät osakkaan kunnossapitovastuulle, ja vastuu siirtyy seuraavalle omistajalle asuntokaupan mukana.
Jos edellinen omistaja on lisännyt kylpyhuoneeseen lattialämmityksen ja termostaatti hajoaa, lasku tulee nykyiselle osakkaalle, vaikka hän ei itse tilannut asennusta. Muutostyöhistoria kannattaa siksi pyytää isännöitsijäntodistuksen liitteeksi jo ennen asunnon ostoa.
Myytillä on myös toinen puoli. Jos yhtiön vastuulla oleva nousujohto vikaantuu ja huoneiston sähköt katkeavat, osakkaan ei pidä tilata korjausta itse ja lähettää laskua yhtiölle. Ensin otetaan yhteys isännöitsijään tai huoltoyhtiöön. Muuten korvausta ei välttämättä saa lainkaan.
UKK
Tarvitseeko pistorasian lisäämiseen taloyhtiön luvan?
Lupaa ei tarvita, mutta muutostyöilmoitus pitää tehdä kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle ennen työn aloittamista. Yhtiö voi asettaa ehtoja, kuten vaatia rekisteröidyn urakoitsijan.
Kuka maksaa huoneiston sulaketaulun vaihdon?
Jos vaihto johtuu viasta tai yhtiön päättämästä saneerauksesta, yhtiö maksaa. Jos osakas haluaa vaihtaa sen oman remonttinsa takia, esimerkiksi lisäkuorman vuoksi, kustannukset ovat osakkaan.
Voiko taloyhtiö kieltää latauspisteen asentamisen omalle autopaikalle?
Yhtiö voi kieltää tai asettaa ehtoja, jos asennus rasittaa yhteistä sähköjärjestelmää tai aiheuttaa haittaa muille. Yleisempää on, että yhtiö ohjaa asennukset yhteiseen kuormanhallittuun järjestelmään.
Näin etenet ennen seuraavaa sähkötyötä
Lue yhtiöjärjestys ja tarkista vastuunjako ennen kuin pyydät tarjouksia. Tee muutostyöilmoitus hyvissä ajoin, sillä hallituksen käsittely voi kestää 2–4 viikkoa. Kysy samalla, onko PTS:ssä tulossa linjasaneeraus. Valitse Tukesin rekisterissä oleva urakoitsija ja toimita dokumentit yhtiölle heti työn valmistuttua. Kun järjestys on tämä, kukaan ei joudu jälkikäteen kiistelemään siitä, kenen lasku on kenenkin.